Kurpitsakätyri

Arvonnassa pyysin teitä heittämään uusilla haasteilla. Maura heitti kurpitsalla. Onneksi ei kirjaimellisesti...

Otin kopin haasteesta ja tässä tulos sekä tarinaa sen takaa.

Oli aurinkoinen torstai-iltapäivä kun kurpitsahaaste oli päässäni tarpeeksi hautunut ja päätin toteuttaa sen. Haasteesta haasteellisemman teki se että pääsin ideaan käsiksi tosiaan torstaina iltapuolesta ilman että hallussani oli yhtä ainutta kurpitsaa...

Eikun klo 18:30 polkypyörällä lähimarkettiin, joka tuotti suuren pettymyksen, ei ainuttakaan kurpitsaa. Seuraava marketti, vain 6kg Halloween mallin kurpitsoja. Liian isoja tarpeisiini....

Kolmaskaan marketti ei auttanut asiaa vaan suuntasin pyöräni kohti Prismaa. Jo vain löytyi kurpitsa poikineen. Ongelmaksi meinasi koitua se että kurpitsatietämykseni rajoittui vain siihen vihreään kesäkurpitsaan ja siihen halloween versioon. Hyllynreunan hintalappu vihjasi paikalla olevan myskikurpitsan ja pakko oli googlettaa että mikäs otus se on että osaa ottaa oikean hyllystä ja onko siitä edes tähän tehtävään.

Myskikurpitsa on kotoisin Eteläisestä tahi Väli-Amerikasta. Malliltaan päärynän muotoinen kaveri tunnetaan myös nimellä talvikurpitsa tai Butternut-kurpitsa.

Olisi voinut perehtyä paremmin tähän kurpitsa-aiheeseen ennen harkitsemattomia ostoreaktioita, mutta kun en ole sen luonteinen ihminen niin,noh, jos ei tyhmyydestä ihan sakoteta niin vähän rokotetaan kuitenkin. Tämä kurpitsa kun olisi parhaimmillaan uunissa paahdettuna ja sellaista se olisi kakkuakin varten vaatinut. Ei muuta kuin pikapikaratkaisu kehiin.

Raastoin puolikkaan kurpitsan raastinraudalla ja heitin raasteen mikroon. Jep,mikroon...  tulos muistutti sauvasekottimella käsittelyn jälkeen hieman lanttulaatikkoa mutta sai luvan kelvata.

Reseptin kurpitsa-suklaahippukakkuun löysin amerikan sivuistoilta. Suomeksi väännettynä ja muokattuna siitä tuli seuraavanlainen:

8 ruokalusikallista voita sulatettuna (ja jäähdytettynä)

n. 3dl sokeria

3 isoa munaa (oli vain M-koon munat käytössä)

2,5 dl kurpitsasosetta (tämä pitäisi olla sitä paahdetusta soseutettua)

1 tl vaniljasokeria

1 tl ruokasoodaa

1 tl leivinjauhetta

1 tl kurpitsamausteseosta (arvatkaapa löytyikö?? tilalla ½ tl kanelia ja ½tl inkivääriä)

½tl suolaa

4,5 dl vehnäjauhoja

3/4 dl kermaa (maitokin käy)

2,5dl suklaarouhetta

1 dl pähkinärouhetta (jätin pois kun oli pähkinäallergikko syömässä)

Uuni lämpenemään 200' asteeseen. Voitele ja korppujauhota vuoka (käytin n. 20cm halkaisijaltaan olevaa, mutta suosittelen ottamaan hieman isomman, paistuu paremmin).

Sekoita keskenään voi, sokeri, munat, kurpitsasose ja vaniljasokeri. Itse vaahdotin ensin hetken aikaa munia ja sokeria ja lisäsin siihen voin ja vaniljasokerin sekä kurpitsasoseen. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää puolet jauhoista taikinaan, sekoita. Lisää maito ja loput jauhoista ja sekoita taikina tasaiseksi, mutta älä vatkaa yli. Lisää suklaarouhe ja pähkinät. Kaada vuokaan ja laita uuniin. 

Paista kakkua n. 60min (mitä laakeampi vuoka, sen nopeammin paistuu kypsäksi), Kokeile välillä kypsyyttä tikulla. Kun taikinaa ei enää tartu tikkuun, on kakku valmis.

Halkaistuna näyttää tältä.

Tuoksu ja koostumus tuo mieleen porkkanakakun.

Voit tarjota kurpitsakakun esim kermavaahdon tai vaniljajäätelön kera. Minä käytin sen osana täytekakkua. Toisen osan kakusta teki kaakaopohja. Täytteeksi kakkuun tuli voikreemiä ja suklaavoikreemiä. 

 Ja kuorruteeseen kakku sai voikreemiä ja sokerimassaa ja ulkomuodoksi Itse Ilkimyksen kätyri.
 Tämän kakun myötä juhlittiin lasten pienten serkkujen synttäreitä.
Ja hyvin muuten maistui lapsille kakku. Tätä pitäisi kuulemma tehdä omillekin synttäreille... ;)

Onnea Ilse, Ossi ja Ohto! 

Loppukevennykseksi kerrotaakoon tarina kahvipöydästä:
2 v. sankari oli juuri syönyt oman palasensa kakusta kun otti äitiään kädestä kiinni ja vei käden omalle vatsalleen "kokeile!". Äiti taputti vatsaa ja kysyi "mitä, onko maha täynnä?" Pieni poika vastasi topakasti "EI!" ja ojentautui kohti äidin lautasella ollutta kakkupalaa. :) Ihana kummipoika!